Pikku-Valmetilla halki Suomen
|
Suomalaiseen traktorihistoriaan kirjoitettiin uusi sivu, kun Juha Korkalan omistama Valmet 20 ( vm 57) veti kuin korskea ori kuormansa Siikajokilaaksosta syntysijoilleen Keski-Suomeen. Valmetin, Valtran tehdas Suolahdessa oli Rantsilan Aarnipirtiltä starttanneen retken päätepiste. Erinomaisen suurta mielenkiintoa helteisellä nelostiellä herättänyt Valmetti oli varustettu loistavilla kuskeilla; Juha Korkala, Tapio Tarvainen ja Topi Väänänen. Lisäksi loppupäässä ohjastelivat punaista paholaista myös Valmetin myyntijohtoon kuuluvat Markku Lappalainen ja Pertti Laaksonen. Allekirjoittanut sai Vallua kannustaa kepeään kulkuun Äänekosken järvimaisemissa Sitkeä vetäjä Tourulan tehtaan 50- luvulla valmistama Valmet
on todellinen ”sitkeä sissi”. Retkelle oli perävaunuun
lastattu melkoinen paino, kun
Vallu sai vetääkseen myös kuskien virkistäytymisaltaan
täynnä vettä. Eipä siitä Vallu nikotellut,
vaan isotkin mäet Viitasaaren ja Äänekosken tienoilla
se kiskoi terhakkaasti
ja tottuneesti. Sympatiaa ja empatiaa Retken taukopaikoilla syntyi aina asiantuntijakeskustelua. Useimmilla vanhimmista paikalle tulleista oli omakohtaista vallukokemusta. Sytytystä olisi kernaasti haluttu säätää ja kierroslukua hieman nostaa, myös lämpömittarin tulkintaa haluttiin korostaa. Ihmetystä herätti se, että moottorista sen enempää kuin muistakaan traktorin öljykohteista ei kuumuudesta ja raskaasta kuormasta huolimatta tihkumut öljyä tai muitakaan nesteitä. Valmetin runko oli puhdas kuin kylpymiehen takalisto. Vanha Valmet herättää muistoja.
Monella on ”piikkilangankiristäjästä” pelkästään
hyvää sanottavaa. Kestävä ja sitkeä vetäjä,
vaikka nokalla onkin bensiinimoottori. Aiemmin käytettiin myös
polttoaineena petroolia, mutta nykyisin vanhukset hyrskyttelevät
bensiin voimin. Parin pitkän päivän ajo Rantsilasta aloitettu ajo kesti kaksi pitkää ajopäivää. Kilometrejä tuli kaikkine mutkineen ja Ruukista Rantsilaan ajon jälkeen lähes 300. Helteisen matkan jälkeen Vallu saa pienen lepotauon Suolahdessa. Kuskit pulahtivat matkan aikana järvivilvoitukseen ja lopulta perillä perävaunun saunapaljuun. Huimaa hellettä piteli ”iso termostaatti” koko matkan. Ennätyshellelukemat liikkuivat matkan aikana 28-33 asteessa. Lopuksi todettiin, että ”voi ruoja tuota vallua, oot ihime peli”! Pentti Syrjäpalo, se vanhempi Vallukuski
|